children of the korn

Oon ihan kuollut, mutta eilinen keikka oli mahtava. Kornin livekuntoon ei tarvinut pettyä tälläkään kertaa, vaikka vetivätkin keikan puolityhjälle hallille. Ainoa mun keikkakokemusta vähän latistanut seikka oli kaksi mun edessä ollutta äm...naishenkilöä, jotka eivät ilmeisesti ihan ymmärtäneet olevansa keikalla, saatika sitten että olisivat esimerkiksi tajunneet mikä on pitti. Kyllä nyt idioottikin ymmärtää, että jos tollaselle keikalle tulee ja änkee vielä eteen, niin ei voi välttyä ottamasta muutamia iskuja ja osumia. Kyllä mä ymmärrän erittäin hyvin, että kaikki eivät nauti rehaamisesta ja että jotkut haluavat fiilistellä keikkaa ihan kaikessa rauhassa ilman sitä ryysistä, mutta silloin ei yksinkertaisesti tulla eteen itkemään sitä, että yhyy älkää riehuko ja heiluko. Kyllä mä ainakin itse pysyttelen silloin ihan suosiolla jossain kentän keskipaikkeilla. Ei pogoomisen idea luonnollisestikaan ole eikä tule olla satuttaa muita ihmisiä, mutta ei siinä nyt oikeen tönimiseltä tai hiteiltä voi välttyäkään. Varsinkaan jos vielä sattumalta on pakko hyppiä siihen mun nyrkkiin kiinni...
No anyways, keikka oli hyvä ja nyt on kädet ja niska rikki. Hyvä sinänsä, sillä nyt huomio kipeästä kurkkusta ja jyskyttävästä päänsärystä jakautuu vähän muuallekin...:-D ja sitten sitä eilisen keikka-asua:







Farkkusortsit ne samat itse tuunatut, kuin eilenkin, GT:n musta lörttötoppi, Zaran musta neule, Melodican knives-kassi ja Converset.



Nyt vähän lisää Buranaa nassuun ja jostain jotain voimia siihen, että jaksan tässä olossa duunissa vielä jäljellä olevat viisi tuntia.